Etätyö sai uuden merkityksen

Maaliskuussa 2020 etätyö sai hyvin nopeasti aivan uuden merkityksen koronaviruspandemian vuoksi. Yhtäkkiä lähes kaikki tietotyöntekijät on ohjattu etätöihin. Aiemmin etätyö on perustunut vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja siihen, että työntekijä voi itse päättää työympäristönsä. Nyt tilanne on aivan toinen.

Ihminen on luontaisesti laumaeläjä jonka perustarpeisiin kuuluu erilaiset kontaktit muiden ihmisen kanssa. Työympäristöjen suunnittelussa on viime vuodet keskusteltu siitä, kuinka paljon etätyötä on oikea määrä ja kuinka paljon ihmisten toivotaan tulevan toimistolle tapaamaan työkavereita.

Omassa työhön liittyvässä kuplassani ei ole enää hetkeen puhuttu työn tehokkuuden mittaamisesta, luottamuksesta tai siitä tekevätkö ihmiset etätyössä oikeita asioita. Nykyisin puhutaan enemmänkin siitä, tapaavatko ihmiset toisiaan tarpeeksi ja pohditaan, kuinka tiimihengen säilyminen voidaan turvata, kun ihmiset vetäytyvät lisääntyvässä määrin omiin oloihinsa virtuaalisten järjestelmien avulla.

Monilla aloilla etätyökulttuuri on kehittynyt osaksi yritysten normaalia työviikkoa ja sitä onkin hyödynnetty lähinnä helpottamaan arjen kuormittavuutta ja sujuvoittamaan työtä. Etätyö sinänsä ei ole monellekaan uutta. Nyt tilanne on poikkeuksellinen, koska kaikki kynnelle kykenevät jäävät etätöihin yhtä aikaa ja mahdollisesti viikoiksi. Emme ole koskaan olleet tällaisessa tilanteessa.

Kokosin listan, jonka uskon auttavan tähän poikkeukselliseen tilanteeseen orientoitumisessa:

Yhteydenpito ja priorisointi

Pidä tiivistä yhteyttä tiimiisi ja kollegoihisi. Jakakaa ideoita ja tehtäviä niin, että edelleen tehdään järkeviä ja kannattavia asioita.

On erittäin tärkeää, että tekeminen ei pysähdy vaan liiketoiminta säilyy mahdollisimman normaalina. Johtajuuden ja viestinnän merkitys korostuu kriisitilanteessa entisestään. Ihmisten täytyy tietää johdon linjaukset, priorisoidut työtehtävät ja luottaa siihen, että tilanne yrityksessä on hallinnassa.

Viimeistään nyt tulee päivittää etätyölaitteisto ja ohjelmat mitä yrityksessä käytetään. Voiko tehokkaampaa harjoitusta digitaalisten välineiden ja ohjelmien käyttöön ollakaan

Ajankäyttö ja oman työn arviointi

Monet paljon etätyötä tekevät ovat ehkä huomanneet, että etänä monet asiat saattavat hoitua ajallisesti nopeammin kuin toimistolla. Onkin tärkeää tunnistaa, mikä on oman työn laatu käytettyyn aikaan nähden. Yksi tärkeimmistä uusista työelämätaidoista on itsearviointi sekä oman ajankäytön ja resurssien hallinta. Jos tuntuu, että se ei onnistu ja hämmennys vie liikaa energiaa, kannattaa asia nostaa heti esiin oman esihenkilön tai tiimin kanssa. Ratkaisuja löytyy aivan varmasti, kun haasteista puhutaan avoimesti.

Työolosuhteet ja ergonomia

Järjestä itsellesi mahdollisimman rauhallinen ja miellyttävä tila, missä pystyt keskittymään ja tekemään työsi tehokkaasti. Kuten millä tahansa modernilla toimistolla, on tärkeää vaihtaa asentoa ja liikkua päivän aikana. Sohva voi olla hetken miellyttävää vaihtelua, mutta kokopäiväiseksi työpisteeksi en sitä suosittelisi. Kotitoimistolla on yhtä lailla pidettävä taukoja ja huolehdittava ravinnonsaannista. Voi olla fiksua miettiä nämä asiat kuntoon jo heti aamulla ja pysyä järkevässä arkipäivän rytmissä.

Myönteisyys

Tärkein suositukseni etätyöhön juuri nyt on ajatella myönteisesti ja katsoa tulevaisuuteen. On hyvä miettiä, mitkä ovat oman työn tärkeimmät elementit, jotka tekevät työstä merkityksellisen ja ovat myös työnantajan kannalta kaikkein kannattavimpia. Keskittyisin voimakkaasti näihin asioihin ja jakaisin omaa kehittävää asennetta virtuaalisesti muihin työyhteisön jäseniin.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka arvomaailmamme muuttuu tämän kriisin jälkeen. Mitkä asiat korostuvat ja muuttuvat tulevaisuudessa? On jopa hyvin mahdollista, että se oman toimiston puheensorina ja meteli onkin yhtäkkiä miellyttävää ja jopa toivottavaa. Toivottavasti pääsemme kaikki pian takaisin ihmisten ilmoille.

Tiia Rauhamäki

Tiia Rauhamäki on sisätilasuunnittelun moniosaaja ja toimii työtiloista vastaavana konseptipäällikkönä Technopoliksella. Tiian kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti ihminen, työympäristöjen funktionaalisuus ja hyvinvointi.