Ylin johto vastaa työnteon tavoista ja paikoista

Mielipidekirjoitus julkaistiin alun perin Kauppalehdessä 5.6.2023.

Työnteon tavat ja paikat ja niihin liittyvät päätökset aiheuttavat edelleen hämmennystä organisaatioissa. Tuottavuuden lisäksi myös työhyvinvointi on olennaisessa osassa, kun keskustellaan hybridiajan työtavoista sekä organisaation menestyksestä pitkällä aikavälillä. Hyvinvoivat työntekijät ja hyvinvointia tukeva työympäristö on investointi yhtiön menestykseen, kuten myös Patrik Etelävuori mielipidekirjoituksessaan (KL 20.4.2023) totesi.

Kysymys työnteon tavoista ja paikoista on niin kriittinen jokaisen organisaation menestykselle, että sitä koskevat päätökset kuuluvat organisaation ylimmälle johdolle, kuten myös Antti Lehmusvirta kolumnissaan (KL 17.4.2023) muistutti.

Yksittäisen työntekijän näkökulmasta vapaus tehdä työtä ajasta ja paikasta riippumatta saattaa parantaa yksittäisen työntekijän tehokkuutta ja työhyvinvointia, mutta vaikutus koko yrityksen tehokkuuteen, työyhteisöön ja jopa tulokseen voi olla päinvastainen. Epätietoisuus työnteon tavoista ja paikoista vaikuttaa suoraan organisaation kulttuuriin ja esimerkiksi siihen, miten uudet työntekijät pystyvät integroitumaan työyhteisöön.

Vaikka työnteon tavat ovat muuttuneet, ovat inhimilliset tarpeemme pysyneet samana. Yksi tärkeimmistä on tarve kuulua yhteisöön. Työhyvinvointi, työn imu ja ilo ruokkivat luovuutta, luottamusta, tehokkuutta ja sitoutumista. Nämä tekijät puolestaan rakentavat organisaation pitkän aikavälin menestystä.

Jokainen organisaatio on erilainen, ja parhaat ratkaisut löytyvät keskustelemalla ja kuuntelemalla. Loppujen lopuksi on silti organisaation ylimmän johdon vastuulla tehdä niitä isoja päätöksiä, joilla varmistetaan sekä organisaation menestys että työntekijöiden hyvinvointi. Yksi tärkeimmistä ja vaikeimmista päätöksistä on se, missä ja miten työtä kulloinkin tehdään.