Tunteet työelämässä – miksi ja miten niitä kannattaa johtaa
Olemme tottuneet ajattelemaan, että tunteet ovat työelämässä hidaste ja häiriötekijä. Tunne-evankelistana tunnettu Camilla Tuominen ravistelee ennakkoluuloja ja haastaa niitä: tunteet ovat merkittävä informaationlähde, joka voi auttaa meitä tekemään viisaita ratkaisuja myös työelämässä. Myös työssä tarvitaan tunteita!
Tuomisen mukaan tunteet ovat määritelmällisesti energiaa ja tietoa. Tunteet ovat kehossa olevaa energiaa, joka aiheuttaa fyysisia tuntemuksia. Tunteet tarjoavat arvokasta tietoa, jonka avulla pystymme analysoimaan, mitä eri tilanteissa kehossamme tapahtuu ja miksi. Jos tunne on innostava, haluamme sitä lisää. Jos tunne on sen sijaan ahdistava, haluamme pois siitä hankalasta tilanteesta.
Tunteita johtamalla saavutetaan paljon etuja
Tunteita on vaikea hallita, peittää tai määrätä, mutta niitä voi ja kannattaa johtaa. Mielen johtamisessa on keskeistä yrittää ymmärtää, miksi keho reagoi tietyllä tavalla. Kun tunnistaa omat tunteensa ja niiden syyt, voi vaikeistakin tilanteista päästä eteenpäin nopeammin ja tarkoituksenmukaisemmin.
Tuominen ohjeistaa, että päivän aikana olisi hyvä rauhoittua kuuntelemaan, mitä kehossa tapahtuu ja mitä se kertoo. Kun mieli on rauhallinen ja keho hyvinvoiva, olemme paremmin läsnä: emme mieti tulevaa tai murehdi mennyttä. Rento mieli lisää älykkyyttä, avoimuutta ja luovuutta.
Jos tunteita ei tunnista, muodostuvat ne helposti tunnemössöksi, joka ohjaa meitä hallitsemattomasti. Tunteiden ymmärtäminen ja johtaminen ovat tärkeitä taitoja nyt ja välttämättömiä tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa lähes kaiken lineaarisen ja loogisen työn tekevät algoritmit. Kone tekee nämä sata kertaa paremmin kuin ihmiset ja se ei väsy, tylsisty tai pala loppuun.
Kilpailuetu, jota ei voi kopioida
Tuotteet kopioidaan nopeasti ja kilpailuetu menetetään, mutta herätettyjen tunteiden tuomaa kilpailuetua on paljon mutkikkaampi kopioida. Vastaus löytyy aivolohkon toiselta puolelta, sieltä fiilispuolelta.
Tuomisen mukaan tunteiden näyttäminen töissä on haastavaa, mutta mahdollista. Tämä onnistuu harjoittelemalla ja kouluttamalla henkilöstö, mutta myös johdon on oltava sitoutunut. Jos yrityskulttuuri ei tue tunteiden näyttämistä ja negatiiviset tunteet turrutetaan, tukahtuvat myös positiiviset tunteet, kuten ilo, luovuus, innostus ja sitoutuneisuus. Luovilla, uusilla ideoilla on iso merkitys yritysten kilpailyukyvylle. Yritysten kehittymisen kannalta on elintärkeää, että käytännöt saadaan tukemaan henkilöstön innovointia. Uusia innovaatioita ei synny sillä, että toisten ideoille pyöritellään silmiä ja epäonnistumisista rankaistaan.
Parhaissa tiimeissä on turvallinen ilmapiiri, sillä psykologinen turvallisuus mahdollistaa huipputulokset. Harmittavasti monessa yrityksessä moni pysyy kuitenkin hiljaa, sillä hulluudella, heittäytymisellä ja rohkealla totuudenkertomisella on vieläkin negatiiviisia seurauksia. Eiköhän siis olisi aika nostaa tunteet (työ)pöydälle?