Kemira: toimiva pääkonttori syntyi henkilöstöä kuunnellen

Kemiralle pääkonttorin työtilojen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun vanha rakennus ei pystynyt enää vastaamaan modernin työn ja digitalisaation tarpeisiin. Eri vaihtoehtojen vertailun jälkeen Kemira päätti muuttaa yrityksen pääkonttorin Technopolis Ruoholahden täysin uuteen toimistorakennukseen, joka valmistui kesällä 2018. Päätös syntyi hyvissä ajoin jo pari vuotta ennen muuttoa, kun kohde oli vasta ennakkomarkkinoinnissa.

Muutto on aina merkittävä asia yrityksille, sillä työympäristö vaikuttaa suoraan muun muassa yrityskulttuuriin ja henkilöstön hyvinvointiin.

– Aiemmassa kiinteistössä oli oma viehätyksensä sen pitkän historian ja tykättyjen liikuntatilojen  osalta, mutta siinä riitti myös esimerkiksi taloteknisiä haasteita. Henkilöstö istui monessa eri kerroksessa omissa huoneissaan, mikä loi välimatkaa ihmisten välille ja hankaloitti vuorovaikutusta sekä viestintää, kertoo Kemiran johtaja Jari Tolvanen muutoksen alkusyistä.

Uusien toimitilojen etsinnässä Kemiran yksi tärkeimmistä kriteereistä oli sijainti, joten vaihtoehtoja kartoittiin ensisijaisesti henkilökunnan toivomalta Ruoholahden alueelta. Yrityksessä toivottiin, että uusi työympäristö olisi viihtyisä ja vastaisi henkilöstön aitoihin työnteon tarpeisiin. Kemiran henkilöstö haki uusia ideoita tulevaan työympäristöönsä aktiivisesti ja kävi tutustumassa muun muassa erilaisiin monitilatoimistoihin.

– Vertailun ja analyysin pohjalta meillä vahvistui ajatus siitä, että uudiskohde tukisi tavoitteitamme parhaiten. Nähtiin, että täysin uusi toimisto antaisi meille parhaat edellytykset uudistaa asioita, valottaa Tolvanen.

– Technopoliksella oli ennakkomarkkinoinnissa Ruoholahti 3:n uudiskohde meille sopivalla hetkellä. Kun olimme tehneet toimitilapäätöksen, pääsimme mukaan toimistomme suunnitteluun hyvissä ajoin, Tolvanen jatkaa.

Työympäristön muutosprosessi aloitettiin Kemirassa jo kaksi vuotta ennen itse muuttoa. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni pääkonttorin väestä osallistumaan projektiin, sillä tässä jokaisen mielipiteellä oli merkitystä. Kemira halusi luoda työntekijöilleen parhaan mahdollisen fyysisen, inhimillisen sekä digitaalisen kokemuksen uusissa tiloissa. Haluttiin, että työympäristö tukee uusia tapoja tehdä työtä, vastaa henkilöstön tarpeisiin ja lisää vuorovaikutusta. Tilojen piti näyttää Kemiralta ja niistä välittyä Kemiralle ominainen yrityskulttuuri. Kuvia Kemiran toimistosta.

Tolvanen painottaa, että henkilöstön osallistaminen ja avoin kommunikointi olivat muutoksen onnistumisen kannalta erittäin tärkeässä osassa.

– Pidimme yllä tasaista ja jatkuvaa viestintää kaikilla tasoilla ja mahdollisimman monessa kanavassa. Koostimme erilaisia tiimejä, joissa oli mukana niin asiantuntijoita kuin johtoakin. Otimme vastaan palautteita, käytimme tutkimustyökaluja sekä järjestimme työpajoja, kalustemessuja, taidehuutokauppoja ja kahviraateja, Tolvanen jatkaa.

Projektin aikana Kemirassa järjestettiin säännöllisiä vierailuita Technopolikseen. Henkilöstö tutustui Technopoliksen tarjoamiin palveluihin olemassa olevissa rakennuksissa, mutta vieraili myös uuden toimistonsa työmaalla. ”Laadukkaat palvelut ovat erottamaton osa toimivaa työympäristöä. Olemme tyytyväisiä, että olemme voineet ulkoistaa kaikki tarvitsemamme palvelut Technopolikselle ja saamme ne helposti yhdellä laskulla. Monipuoliset palvelut helpottavat arkeamme”, Tolvanen kertoo.

Kokonaisuudessaan Kemiran muutosprojekti onnistui hyvin ja aikataulussa.

– Meillä on nyt modernit ja viihtyisät tilat, joissa on panostettu sisustussuunnitteluun, erityyppisiin työtiloihin, kohtaamispaikkoihin sekä digitaalisiin ratkaisuihin. Työntekijämme ovat olleet tyytyväisiä uuteen työympäristöön. Uudet tilat vahvistavat työnantajamielikuvaamme ja auttavat meitä houkuttelemaan uusia osaajia, iloitsee Tolvanen.

Kemira on globaalisti toimiva teollisuuskemikaaleja valmistava  pörssiyhtiö, joka työllistää maailmanlaajuisesti yli 5000 ihmistä. Kemiralla on yksiköitä 40 maassa ja asiakkaita yli sadassa maassa. Kemira keskittyy massa- ja paperi-, öljy- ja kaasuteollisuuteen sekä vedenkäsittelyyn ja sen liikevaihto oli vuonna 2018 noin 2,6 miljardia euroa.